Valmistautuminen kotisynnytykseen oli ihanaa: kätilömme kulkivat kanssamme synnytysmatkaamme jo kuukausia etukäteen; kävivät hieromassa ja antamassa minulle akupunktiohoitoa lasketun ajan tuntumassa ja kun synnytyksen aika koitti, tunsimme toisemme jo hyvin henkilökohtaisella tasolla. He olivat enemmän kuin kätilöitä – ystäviä, valmentajia, terapeutteja, heistä tuli osa heimoamme.
Itse synnytys sujui nopeasti (2h12min!) vaikka käynnistyikin 10 päivää lasketun ajan jälkeen (kuten esikoisellanikin) ja kulki juuri niin ja sillä tahdilla kuin itse sen sillä hetkellä halusin kulkevan. Kaikki meni niin nopeasti, ettemme ehtineet saunaan täyttämään edes allasta, vaan synnytin pojan mieheni tukiessa minua omaan sänkyymme.
Kaksi vanhempaa veljeä halusivat olla mukana, mutta nukahtivat lattialle kyhättyyn siskonpetiin ja nukkuivat onnellisesti vaikka äitisusi ulvoi kuuluvasti vieressä. Myös koiramme ja kissamme kävivät välillä puskemassa ja nuolaisemassa, tarkistamassa onko kaikki hyvin.
Kotilot jatkoivat päivittäisiä käyntejä Kätilöopiston lastenlääkärin vastasyntyneen tarkastukseen asti ja vielä sen jälkeenkin olemme tavanneet muutamia kertoja. Ällistyttävintä oli kuitenkin ehkä palautuminen: jo ensimmäisenä päivänä synnytysyön jälkeen kävin kävelyllä eikä minulla ei ole ollut vaikeuksia istua kuten aiempien synnytysten (kaksi normaalia alatiesynnytystä sairaalassa 10 ja 11 vuotta sitten) jälkeen.
Nyt, alle kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen tunnen olevani täysin palautunut ja joudun suorastaan hillitsemään itseäni, että muistan levätä ja liikkua edelleen kehoani säästäen, sillä oloni on niin reipas ja hyvä. Minua tai kehoani ei missään vaiheessa lääkitty, en ollut sairaalahoidossa koska minä tai lapsemme ei ollut sairas, ja mieleni ja kehoni palautui synnytyksestä sen mukaisesti. Erityiseltä tämä tuntuu siksi, että olen jo yli 40-vuotias ja kehoni kymmenen vuotta vanhempi kuin aiempien synnytysteni kohdalla.
Omaehtoinen, sydämellisten, sielukkaiden ja asiantuntevien kotiloiden hellässä valvonnassa ja rakkaiden läheisten läsnäollessa tapahtunut luomusynnytys on ehdottomasti omista synnytyskokemuksistani se ihmeellisin.
Neuvolassa meihin on suhtauduttu koko ajan positiivisesti. Ensimmäisellä kerralla lääkäri hieman säikähti kuullessaan suunnitelmistamme, mutta kun kerroimme tarkemmin, että meillä on kaksi kokenutta kätilöä ja asumme 5 minuutin päässä sairaalasta, rauhoittui hänkin ja viimeisellä kerralla pyysi, että varaisimme jälkitarkastusajan hänelle, jotta kuulisi miten kaikki on mennyt. Kätilöopistolla lastenlääkäri luki synnytystarinamme, tutki poikamme ja totesi että teillähän on mennyt kaikki enemmän kuin hyvin.
Kiitos ihanat kotilomme Johanna ja Anu!
Jos pohdit kotona synnyttämistä pääkaupunkiseudulla, ota ajoissa yhteyttä, niin voimme miettiä sitä yhdessä. Meidät saa myös sairaalaan mukaan kätilödoulaksi.