Rakkaudellinen syntymä -kätilön ajatuksia hyvästä syntymästä

kätilö kotiin

#Minämyössynnyttäjänä -tukija

Kummastelin jo viime vuosituhannella äitien synnytystarinoita, joissa omaan korvaani lähes identtiset tarinat imukupista, runsaasta vuodosta ja lapsivuodeosastosta, olivat äitien kokemana aivan erilaisia. Tarinoiden ainoa ero oli kätilön ja lääkärin lauseissa, joissa toisessa kuulsi ”me teemme sinulle” ja toisessa ”me teemme kaikki yhdessä”.

Kätilönä, sekä sairaalassa että kotona työskennelleenä, itse synnyttäneenä sekä doulanneena pohdin, milloin synnyttäjä kokee, että oma synnytys oli hyvä. Synnytyksen hyvyyttä ei voi toinen määritellä -eikä synnytyksessä kokemaansa väkivaltaa tai saamaansa traumaa.

Mikä on hyvä syntymä?

Maija Butters (1) kuvailee synnytystä sanoin voiman riisto ja voimaannuttaminen. Kuuntelen synnytystarinoita ajatuksella, onko nainen voimaantunut vai onko joku riistänyt hänen voimansa. Toki synnytyksessä voi olla paljon voimauttavaa ja vain yksittäisiä voimanriiston hetkiä. Hyvässä synnytyksessä nainen on aktiivinen tekijä eikä passiivinen kokija. Hyvässä synnytyksessä on hyvät tukijat, vaikka tapahtuma itsessään olisi sisältänyt trauman siemenen. Synnytysväkivaltaa tekee aina toinen ihminen.

 

Jos naiselta kysytään, niin naiset halusivat vauvan ja puolisonsa lähelle myös leikkaussalissa ja heräämössä. Tämän tutkimuksen mukaan naiset halusivat sitä, mikä on fysiologisesti normaalia: Olla lähellä poikastaan, kuten kaikki nisäkkäät.

A study looking at what women want if they have a caesarean

Mikä voiman vie?

On yksittäisiä asioita ja tapahtumia, mitkä voiman vie, mutta minusta kyse on laajemmasta ilmiöstä. Itse olen jo pitkään ollut huolissani ihmisen hoitamisesta. Hoitokertomuksia lukiessa hoitaminen näyttäytyy sarjana yksittäin toteutettuja lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä (kalvojen puhkaisu, epiduraali jne). Ihmistä ei voi hoitaa ilman rakkautta ja huolenpitoa – vain diagnooseja, synnytyksiä ja sairauksia voidaan. Ellei hoideta ihmistä, niin trauman/väkivallan kokemuksen riski kasvaa huomattavasti.

Synnytyksen jälkeisiä trauma/huono synnytyskokemus keskusteluja paljon käyneenä muutama asia toistuu: Huono kommunikaatio, kun ollaan väsyneitä, kiireisiä ja vieraita. Kiireen ja väsymyksen oksitosiini-päissään olevat naiset tulkitsevat välinpitämättömyytenä, kun tulkitsevat rivien välistä tunnelmia. Suuri osa synnyttäjistä ei tiedä synnytyksestään, mitä tehtiin ja miksi tai mikä oli omaa huonoutta synnyttäjänä ja mikä lääkkeen/toimenpiteen sivuvaikutusta.

Suomalainen terveydenhuolto ja raha

Viimeiset vuosikymmenet ainoa kansallinen strategia hoitaa synnytyksiä on säästäminen ja sairaaloiden lakkauttaminen. Olen huolissani rakkaista kollegoista sairaaloissa, työn kuva muuttuu yhä toimenpidekeskeisemmäksi ja kiireisemmäksi. Tämä uuvuttaa kätilöitä.

Rakkaudelliseen ihmisen hoitamiseen tarvitaan lisää kätilötä ja inhimillinen työmäärä kätilöille. Monessa synnytyssairaalassa Englannissa on synnytyssaleissa käytäntönä, että yhdellä kätilöllä on kerrallaan vain yksi synnyttäjä.

Ratkaisu hoitomallissa

Tutkimusnäyttöä erilaisista toimivista hoitomalleista löytyy:

A qualitative study looking at how we can evaluate women’s experiences of different models of care
Tämä laadullinen kyselytutkimus kertoo, että kätilöjohtoinen omakätilömalli (
caseload midwifery) hoitaa raskaanaolevaa ja synnyttävää naista, on tehokas ja perhekeskeinen. Tuloksissa näkyi, että kätilöjohtoinen hoito oli kaikenkaikkiaan positiivinen (positiivinen yhteys hoitajan ja hoidettavan välillä, yksilöllinen hoito ja tehokas kommunikaatio) verrattuna yleiseen mukailtuun jaetun vastuun hoitomalliin (modified universal provision model).

Kätilöjohtoiset mallit

Kätilöjohtoiset mallit eroavat lääkärijohtoisesta mallista, joka Suomessa on vallalla. Kätilöjohtoisessa ryhmämallissa (team midwifery model) ryhmä kätilöitä hoitaa naista joko yhdessä tai joku kätilöistä on nimetty omakätilöksi.

”Jo 1990-luvulla Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja,
Merja Kumpula, esitteli erilaisia synnyttäjän hoitamisen malleja.
Esimerkiksi ison sairaalan sisään tehdään työryhmäsoluja,
jotka hoitavat omat asiakkaansa kätilötyön mallin mukaisesti.
Toki neuvolavastaanotot pitäisi myös saada osaksi,
jotta tämä kätilöjohtoinen hoitomalli toimisi parhaiten.”

Kätilöjohtoisessa omakätilömallissa (caseload midwifery model) synnyttäjällä on omakätilö, joka hoitaa häntä raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen ajan. Jokainen kätilö on itsenäinen työnsä suhteen ja hänellä on tietty määrä omia synnyttäjiä ja varakätilönä oloa toiselle kätilölle vuodessa.

Midfifery caseload

Minusta tällöin toteutuu aito hoidon jatkuvuus (synnyttäjä tuntee kätilönsä ja kätilö tuntee perheen). Hoitosuhteeseen tulee jatkumoa, luottamusta ja rakkautta. Siinä kukin voi olla oma itsensä, eikä esim kätilön roolin vanki ja perhe ymmärtää, mistä kätilön puhe kumpuaa. Omat oudot vitsini tuntuvat monista vieraista ihmisistä todella kummilta ja minut tuntevat ottavat sanomiseni tyyliini kuuluvana. Mutta myös huolenpito ja välittäminen syvenevät, eikä kommunikkation ongelmat ole niin isoja kuin ventovieraan kanssa.

Trauma lisää traumaa

 

Trauman hoito on synnytyspuolella lapsen kengissään – niin kätilöiden ja lääkärien trauman hoito kuin synnyttäjien ja puolisoiden. Ellei ole omaa rahaa, niin trauma jää useimmiten hoitamatta. Synnytystraumaan (joka minusta poikkeaa voimaakkaasti muista traumoista) erikosituneita terapeutteja on Suomessa kourallinen.

Kuitenkin tiedetään, että mikä vain trauma historiassa lisää synnytystrauman ilmaantuvuutta tutkimusvalossa. Kaikkien traumojen hyvä hoito olisi tärkeää ja tietoa itsehoidosta ja hoitolinjoista tarvitaan Suomeen.

Synnytyksessä traumatisoituneidelle naisille tarjotaan keskustelua trauman aiheuttajan kanssa sairaalassa pian synnytyksen jälkeen. Jos itse kysyn traumatisoituneelta, haluatko mennä samaan paikkaa ja saman henkilön kanssa juttelemaan, niin ennen kuin on riittävän määrän eheytynyt kokemuksesta, ei siihen pysty. Jos on kokenut henkistä ja fyysistä väkivaltaa, niin tuskin haluaa koskaan nähdä näitä väkivallan tekijöitä. Ja kun nainen olisi siihen valmis, niin synnytyssairaalasta saa viesti tulla synnytyspelkopoliklinikalle, kun on uudelleen raskaana. Tiedetään, että synnytystrauma vaikuttaa silti koko ajan suhteeseen vauvan kanssa, naisen jaksamiseen ja itsearvostukseen.

Tarvitsemme synnytystraumaisille Käypä hoito suosituksen, joka lähtee traumateorian ymmärtämisestä, eikä sairaalan hoitolinjauksista.

Synnytyskulttuuri

30 vuotta naisten tarinoina kuunnelleena olen sitä mieltä, että meidän synnytys- ja lastenkasvatuskulttuuri on kaksijakoinen: ylistetään alatiesynnytystä ja imetystä, mutta monet tarinat ja käytänteet synnytyksistä eivät tarjoa työkaluja ja jopa haittaavat niiden onnistumista. Tarinoissa nainen on sairaalassa usein enemmän objekti kuin subjekti. Huoli ja vaara on aina läsnä raskaudesta lapsen hoitamiseen asti, johon auttaa asiantuntija.

Synnytyskulttuuriin ja synnytystarinoihin tarvitaan muutosta, jotta naisille ja heidän kumppaneillaan olisi todenmukainen kuva synnytyksestä, tietoa normaalisynnytyksen fysiologiasta, sairaalan rutiineista ja käytänteistä, omista oikeuksista ja velvollisuuksista ja taitoja selviytyä näistä.

Haluan kuulla sankaritarinoita, joissa kerrotaan hyviä työkaluja selviytyä ja joista jopa kuulija voimaantuu.

Muutoksen avaimet

Meillä on kyky ja taito muuntua ja muuttaa. Ja paljon muuttuu, kun rakkaus ja huolenpito astuu hoivaan. Aika yksinkertaista.

Anu Lampinen

Lähteet: 1. Maija Butters (2007), Väkevä Hauras, Like
                2. www.sarawickham.com

 

Anu Lampinen | KätilöKirjoittaja on kätilö-akupunktioterapeutti, joka on puhunut rakkaudesta hoitotyössä jo muutaman vuosikymmenen. Hän heräsi rakkaudelliseen hoitotyöhön Haikaranpesä-projektin ja omien synnytyksiensä myötä.

Hän on yrittäjä Kätilötalossa ja Akupunktiotalossa. Yrittäjänä hän kouluttaa, valmentaa, pitää yksityisvastaanottoa ja yrittää muuttaa Suomalaista synnytyskulttuuria. Viisi Anulle tärkeintä arvoa ovat ammatillisuus, yksilöllisyys, nainen keskiössä, rakkaudellisuus sekä kukoistaminen omissa vahvuuksissa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*